Ympäristölle ystävällisempiä lääkkeitä

Lääkkeiden valmistusta säännellään tiukasti. Hyvän tuotantotavan vaatimuksissa ei kuitenkaan ole erityisiä vaatimuksia lääkkeiden ympäristöystävällisyydestä.

Teksti Sari Eskellinen ja Ulla Kaltiala Kuvat Raija Törrönen

Lääkeaineiden jäämiä päätyy vesistöihin kotitalouksien, maatilojen, sairaaloiden, hoitolaitosten ja lääketeollisuuden jätevesistä. Tietoisuus niiden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta lisääntyy ja muun muassa kansalaisjärjestöt ovat vaatineet sääntelyn kehittämistä.

Yliopistotutkija Mirella Miettisen mukaan Suomessa yksi kehittämiskohde olisi saada kerättyä mittausdataa ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin lääkeainepäästöistä ja ympäristöstä tehdyistä lääkeainekartoituksista.

– Lääkeaineiden esiintymisestä esimerkiksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla on tällä hetkellä tehty vain yksittäisiä mittauksia, koska lainsäädännössä ei ole asetettu seurantavelvoitetta.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa SUDDEN-hankkeessa kehitetään lääkkeiden ympäristöpäästöihin liittyviä sääntelymekanismeja. Yhtenä pyrkimyksenä on tunnistaa puutteita lääkkeiden globaalin tuotantoketjun toimijoiden ympäristövastuussa sekä antaa suosituksia vastuullisemman ja ympäristölle vähemmän haitallisen tuotantoketjun luomiseksi.

– Kansainvälisesti sääntelyllä tulisi pyrkiä lisäämään valmistus- ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä.

 

Viime keväänä Euroopan komissio julkaisi tiedonannon, jossa määritellään toimenpiteitä, joilla ympäristössä olevien lääkeaineiden aiheuttamaa riskiä voisi pienentää. Suosituksissa kiinnitetään huomiota muun muassa ympäristöystävällisemmän lääkekehityksen ja ekologisemman tuotannon tukemiseen sekä ympäristöriskien arvioinnin parantamiseen.

Miettisen mukaan EU-tasolla tulisi lisätä ympäristöriskien arvioinnin painoarvoa ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden myyntilupamenettelyssä.

– Päästöjen kontrolloimiseksi olisi tärkeää sisällyttää ympäristökriteerit osaksi hyvän tuotantotavan vaatimuksia myös kolmansissa maissa tapahtuvalle lääketuotannolle.

Monet lääkeaineet ovat tuontivalmisteita ja EU-maiden lääkeyritykset ovat enenevässä määrin ulkoistaneet tuotantoaan kolmansiin maihin, joissa on raportoitu tuotannon aiheuttamasta ympäristön saastumisesta.

 

Lääkkeiden ympäristöystävällisyyteen liittyvää sääntelyä on olemassa monella eri tasolla. Osa siitä on oikeudellisesti velvoittavaa, osa vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvaa kuten kansainvälinen kemikaalien sääntelyä ohjaava strategia SAICM. Miettisen mukaan uudelle sääntelylle ei ole tarvetta, mutta olemassa olevan sääntelyn keinot tulisi ottaa paremmin huomioon.

– Maailmanlaajuisestikin pyritään siihen, että saataisiin kattavampi järjestelmä enemmänkin vapaaehtoisen sääntelyn kautta.

Yrityksille ympäristöystävällinen lääke voi tulevaisuudessa olla brändietu.

– Voi olla, että lääkkeen ympäristövaikutukset tulevat silloin esiin lääkepurkkien teksteissä. Ihmisten ja eläinten sairauksien hoitaminen tehokkaiden lääkkeiden avulla on kuitenkin yhä ensisijaista.

Tiedostammeko, miten paljon oma lääkkeiden käyttömme vaikuttaa?

– Arvioidaan, että noin 80 prosenttia lääkkeiden ympäristövaikutuksista syntyy niiden käytön kautta. Me tavalliset kuluttajat olemme siis keskiössä kestävän lääkkeenkäytön kannalta, toteaa lääketaloustieteen professori Janne Martikainen farmasian laitokselta.

Tutkijoita kiinnostaakin, missä määrin kuluttajat ylipäätään tiedostavat lääkkeiden käytön ympäristövaikutukset ja oman toimintansa vaikutukset niihin. Tätä selvitetään kuluvana syksynä osana Fimean lääkebarometria, joka on lääkehoidon ajankohtaisin teemoihin liittyvä väestökysely. – Tulokset valottavat myös nykytilannetta: miten lääkkeitä käytetään ja miten vanhentunut tai käyttämättä jäänyt lääke hävitetään.

– Toisella kansallisella kyselyllä selvitämme, ulottuuko yleinen ympäristötietoisuus myös lääkkeisiin. Haluamme myös tietää, mitä kautta ihmiset saavat tai haluaisivat saada tietoa lääkkeiden ympäristövaikutuksista. Uuden äärellä ollaan, sillä aiempaa tutkimustietoa tästä ei juuri ole.

Myöhemmin tutkijat tarkastelevat aihepiiriä myös sairaaloiden hankintapäätösten, lääkärien ja apteekkihenkilöstön näkökulmasta.

Suun kautta otetuista lääkkeistä huomattava osa päätyy vessakäynnillä viemäriin biologisesti aktiivisina yhdisteinä, jotka voivat ympäristöön päätyessään vaikuttaa kasveihin tai eläimiin. Lääkkeitä joutuukin ympäristöön pääasiassa tätä kautta ja myös koska lääkkeitä hävitetään viemäriin. Nykyiset jätevedenkäsittelylaitokset eivät saa poistettua lääkeaineita jätevesistä riittävän tehokkaasti, vaan niitä joutuu vesistöihin, ja lopulta myös ihmiset voivat altistua lääkejäämille.

SUDDEN-hankkeessa pyritään edistämään lääkkeiden ympäristövaikutuksista kertovan ympäristöluokituksen käyttöönottoa Suomessa. Martikaisen mukaan lääketaloustieteen kannalta erityisen kiinnostavaa on tutkia kansalaisten kannatusta erilaisille poliittisille ratkaisuille: minkä verran vaakakupeissa painavat ympäristövaikutukset ja toisaalta kustannukset. – Vastaavasti voitaisiin kysellä myös kuluttajien valmiutta maksaa tehokkaammasta jätevedenpuhdistuksesta.

SUDDEN – Hyvä lääke myös ympäristölle

  • Hankkeessa etsitään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja lääkealan kestävyyden parantamiseksi.
  • Itä-Suomen yliopistosta hankkeessa ovat mukana oikeustieteiden ja farmasian laitokset. Helsingin yliopiston johtamaan tutkimuskonsortioon kuuluvat lisäksi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki.
  • Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Julkaistu Saima-lehdessä 3/2019