Videot valottavat tulehduksellisia suolistosairauksia  

Tulehduksellinen suolistosairaus, lyhyesti IBD, todetaan yhä useammalla jo nuorena ja kulkee mukana koko elämän. Oikealla hoidolla tauti voidaan kuitenkin saada hallintaan. Uusilta opetusvideoilta sekä lääketieteen opiskelijat että yleislääkärit voivat kerrata diagnostiikan ja hoidon ydinasioita.

Teksti Ulla Kaltiala Kuva Raija Törrönen

Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Milla-Maria Tauriainen kurvaa potkulaudalla kuvaruutuun kertomaan kroonisen ripulin ja vatsakipujen vaikutuksesta potilaan elämänlaatuun. Video etenee rivakasti muun muassa oirekuvan selvitykseen, altistaviin tekijöihin, diagnoosin edellyttämiin tutkimuksiin, hoitovaihtoehtoihin ja hoitopolkuun. Tauriainen on suunnitellut tulehduksellisista suolistosairauksista videopaketin, joka tulee lääketieteen opiskelijoiden ja lääkäreiden saataville alan portaaleihin.  

Kaikkiaan neljän videon aiheina ovat haavainen paksusuolen tulehdus, Crohnin tauti, suoliston ulkopuoliset IBD:n ilmentymät sekä mikroskooppinen koliitti.

Tauriainen tähdentää, että videot eivät korvaa muuta opetusta, vaan ne toimivat hyvänä lisämateriaalina itseopiskeluun esimerkiksi ennen luentoja ja tenttejä.

– Lääketieteen opinnoissa digimateriaalia on toistaiseksi aika vähän, vaikka sen käyttö on opiskelijoille luontevaa.

IBD-videopaketti voi olla hyödyksi myös yleislääkäreille.

– Videon avulla saa muutamassa minuutissa palautettua mieleen taudin hoitopolun.  

 

Videotuotannot tulivat Tauriaiselle tutuiksi muutamia vuosia sitten opetustyössä, kun lääketieteen opiskelijat toivoivat videoita potilaiden tutkimisesta.

– Niitä toteutettiin KYSin tuella usean oppiaineen ja kliinisten opettajien kanssa oman yliopiston opetusmateriaaliksi.

IBD-videopaketti on tuotettu lääkeyhtiö MSD:n tuella osana laajempaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Videoita on tuotettu myös reumasairauksista, ja ne on toteuttanut reumatautien erikoislääkäri Antti Puolitaival.  

– Suomessa ei ole aiemmin tehty näistä aiheista videomateriaalia laajaan käyttöön, Tauriainen toteaa.  

Materiaalin tuominen laajalti saataville sopii myös kansallisen MEDigi-hankkeen tavoitteisiin. Hanke tähtää lääketieteen alojen koulutuksen harmonisointiin ja modernisointiin digimateriaalien ja -työkalujen avulla.

– Tulehdukselliset suolistosairaudet vaativat yksilöllistä hoitoa. Tulehduksen saaminen kuriin parantaa potilaan elämänlaatua sekä vähentää tauteihin liittyvää paksu- ja peräsuolisyövän riskiä, erikoislääkäri Milla-Maria Tauriainen kertoo.

 

IBD:ksi luetaan Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, colitis ulcerosa. Yhteistä niille on krooninen suolen limakalvon tulehdus sekä oireisten ja oireettomien jaksojen vaihtelu. Oireita ovat muun muassa ripuli, veriripuli, vatsakivut ja väsymys. IBD voi ilmetä myös suoliston ulkopuolisina oireina. IBD:hen sairastutaan yleensä 20–35-vuotiaana. Haavaisessa paksusuolentulehduksessa toinen esiintymishuippu sijoittuu 50–60 vuoden ikään ja sitä esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla.

– Haavainen paksusuolentulehdus jää harvoin huomaamatta, sillä ripuli vie potilaan ennen pitkää lääkäriin ja tauti löytyy paksusuolen tähystyksellä. Varsinkin ohutsuolen Crohnin taudissa diagnoosi voi puolestaan viivästyä, jos lievemmät oireet tulkitaan IBS:ksi eli toiminnallisiksi suolistovaivoiksi.

IBS:ssä kyse on terveen suolen toiminnallisista vaivoista, joihin ei liity suolen limakalvon tulehdusta. IBD:tä muistuttavia oireita voi olla myös mikrobien aiheuttamissa suolistoinfektioissa.

– IBD on elinikäinen sairaus, mutta onneksi sen hoidot ovat kehittyneet isoin harppauksin viime vuosikymmenten aikana, Tauriainen toteaa.  

Hoito vaatii usein pysyvää tablettimuotoista lääkitystä. Taudin pahenemisvaiheita voidaan hoitaa kortisonikuurilla.

– Suurimmalla osalla hoidossa käytetään niin sanottuja 5-ASA-lääkkeitä, joskus tarvitaan solunsalpaajia ja harvemmin biologisia lääkehoitoja. Osa potilaista tarvitsee myös suoliston leikkaushoitoa.   

 

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet Suomessa nopeasti ja niitä sairastaa nyt noin 50 000 suomalaista.

– Sairastumisen ja yleistymisen syitä ei tarkkaan tiedetä. Sukurasitteen lisäksi muun muassa käytetyt antibiootit, vähäinen D-vitamiinin saanti sekä ravitsemukselliset tekijät voivat altistaa IBD:lle.  

IBD-potilas voi siirtyä erikoissairaanhoidosta terveyskeskusseurantaan, jos tauti saadaan hyvään hallintaan vähäisin lääkehoidoin.

– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille pitäisi koko maassa rakentaa toimivia IBD-hoitopolkuja, ettei potilaita putoa seurannasta. Tärkeä tuki hoidossa ovat IBD-hoitajat, joita pitäisikin kouluttaa nykyistä enemmän.

Erota termit!

IBD (Inflammatory Bowel Disease) on tulehduksellinen suolistosairaus, joka vaatii elinikäisen hoidon.

IBS (Irritable Bowel Syndrome) eli ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vaiva, johon ei liity suoliston tulehdustilaa.

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2019