Kotihoito nostaa vanhusten elämänlaatua – säästöt pieniä

Tieto vanhuspalvelujen kustannusvaikuttavuudesta tarkentuu laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa.

Teksti Sari Eskelinen Kuva Raija Törrönen

Väestö harmaantuu Suomessa nopeammin kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa, mikä tuo paineita julkiselle taloudelle. Eri tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyneiden ihmisten kotihoitoon panostaminen vähentää laitoshoidon kustannuksia.

– Säästöhyöty jää kuitenkin pieneksi suhteessa investointeihin, sanoo sosiaali- ja terveystaloustieteen professori Ismo Linnosmaa.

Linnosmaa on mukana kansainvälisessä EXELC-hankkeessa, jossa vertaillaan pitkäaikaishoidon vaikuttavuutta ja tehokkuutta Suomessa, Englannissa ja Itävallassa.

– Englannissa on pystytty osoittamaan, että vanhusten kotihoito vaikuttaa positiivisesti heidän elämänlaatuunsa. Hankkeen myötä olemme ottaneet myös Suomessa käyttöön Kentin yliopistossa kehitetyt ASCOT-mittarit, joilla mitataan vaikuttavuutta arvioimalla elämänlaatua palvelujen kanssa ja ilman niitä.
 
Laajassa eurooppalaisessa SPRINT-tutkimushankkeessa puolestaan tarkastellaan, millainen rooli sosiaalisilla investoinneilla on vanhuspalveluissa.

– Lähtökohtana on ajatus, etteivät julkiset menot ole vain rasite kansantaloudelle, vaan ne voisivat olla myös tuottavia. Tarkastelemmekin sitä, mikä on vanhuspalveluista syntyvä rahallinen tai elämänlaadullinen tuotto.
Kuntapäättäjille tieto vanhuspalvelujen vaikuttavuudesta on tärkeää, jotta julkisia varoja pystyttäisiin kohdentamaan mahdollisimman hyvin.

– Käytössä olevalla terveyttä ja toimintakykyä mittaavalla RAI-arviointijärjestelmällä saadaan kyllä laajasti perustietoa muun muassa vanhuspalvelujen nykytilasta. Se tuottaa kuitenkin vähän tietoa palvelujen vaikuttavuudesta.
 
Sote-uudistuksen myötä tulevaisuudessa tarvitaan entistä tarkempaa tietoa myös sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoista.

– Miten markkinat toimivat ja saadaanko markkinoille riittävästi palveluntuottajia? Ovatko mahdolliset kannustimet tehokkaita ja oikeudenmukaisia? Näiden kysymysten painoarvo nousee.

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2018