Parempia tuloksia flippaamalla

Muuttuvat työelämätaidot vaativat muutosta myös korkeakouluopetukselta. Itä-Suomen yliopistossa opetusta lähdettiin tietoisesti muuttamaan jo joitakin vuosia sitten.   

Teksti Nina Venhe Kuva Riikka Malin

Muuttuneessa maailmassa pärjäävät parhaiten ne, joilla on uuden oppimisen keinot sekä 2000-luvun työelämätaidot hallussaan. – Meidän tehtävämme on antaa opiskelijoille näitä valmiuksia sisältötiedon ohella, tiivistää yliopistotutkija Erkko Sointu.  

Sointu on mukana Ameba-tiimissä, joka vuonna 2015 alkoi viedä yliopisto-opetusta käänteiseen suuntaan. Sen tarkoituksena oli kääntää opetus ”nurinpäin” eli antaa luentomateriaali opiskelijoille ennen yhteistä tapaamista esimerkiksi videolla tai muutoin teknologiaa hyödyntäen. Materiaalista esiin nousseita kysymyksiä opiskeltiin syvemmin yhdessä varsinaisen kurssin kontaktitapaamisissa.

– Käänteinen opetustapa painottaa ongelmanratkaisu- sekä vuorovaikutustaitoja. Aiemman passiivisen roolin sijaan opiskelijat pääsivät aktiivisiksi toimijoiksi.

 

Pikkuhiljaa yliopistossa levisi sana ”flippaavista” opettajista eli flippareista, joiden kursseilta valmistutaan paremmin kuin ennen.

– Alusta lähtien olemme korostaneet, että opetuksen muutosta varten tarvitaan yhteistyötä. Kyse on suuren laivan kääntämisestä, joten opettajia ei voi jättää yksin tässä tarvittavassa muutoksessa.  

Mukaan saatiinkin yliopiston johto, ja myöhemmin rahoitusta ministeriöltä. Flippareita ja flipattuja kursseja alkaa Itä-Suomessa olla jo melkoinen määrä – ja tutkimustulokset puhuvat puolestaan.

– Esimerkiksi lääketieteen opetuksessa flipatulle kurssille osallistunut opiskelija laati 85 prosentin todennäköisyydellä paremman B-lausunnon lääkkeiden erityiskorvattavuudesta kuin perinteiseen opetukseen osallistunut.

Tuoreen tutkimustuloksen mukaan opiskelijat myös arvioivat käänteisen opetuskurssin jälkeen käänteistä opetusta käyttävät opettajat paremmiksi opettajiksi, asiantuntijoiksi ja teknologian käyttäjiksi.  

– Flippaus muuttaa opettajan roolia. Käänteinen opetus on onnistunut silloin, kun opiskelijat voivat haastaa opettajan – ja ikään kuin imeä hänestä sen kaiken tiedon, mitä opettajalla on aiheesta antaa.

 

Apulaisprofessori Teemu Valtonen kertoo, että flippauksen tutkimus on kulkenut muutoksen rinnalla koko ajan.  – Tällä hetkellä näyttää, että muutoksen suunta on oikea, mutta hidas.  

Tutkijat eivät tosin odotakaan, että uudet oppimisympäristöt omaksutaan kerralla, vaan tarkoitus on edetä portaittain.

– Flippaus sisältää jotain perinteistä, mutta samalla tarpeeksi jotain uutta. Opettaja voi hyödyntää flippauksessa aiempia materiaalejaan lisäämällä niihin uusia opetuksen elementtejä ja teknologiaa.  

Molemmat tutkijat muistuttavat, ettei flippauskaan ratkaise kaikkea. Luentojakin voidaan yhä pitää, sillä erilaiset opetusmenetelmät palvelevat erilaisia tilanteita.  

– Tutkimustemme mukaan ne taidot, joita työelämässä tarvitaan, kehittyvät kuitenkin jo lyhyen flippauskurssin aikana. Opiskelijalähtöisyys antaa myös mahdollisuuden turvallisempaan opiskeluilmapiiriin sekä vahvempaan ohjaukseen.

Saman tien vauhtiin

– Ei kai töissäkään kukaan mene palaveriin täysin valmistautumattomana? Miksi niin pitäisi tehdä opiskellessa?

Näin pohtii flippauksen etuja erityispedagogiikan opiskelija Riina Kovanen. Hänellä on kokemusta sekä flipatuista kursseista että perinteisin keinoin toteutetusta opetuksesta.

– Flipatuilla kursseilla olemme saaneet etukäteen vaikka jonkin artikkelin luettavaksi tai videon katsottavaksi. Niihin liittyen olemme saaneet myös kotitehtäviä.

Sillä poikkeuksella, että nämä kotitehtävät tehdään ennen kuin kontaktiopetus on edes alkanut.

– Aluksi se tuntui työläältä ja ärsyttävältäkin, ja tyyliin tottuminen vei oman aikansa. Mutta flippauksen myötä olen oppinut selvästi oppimisesta enemmän, mikä on suuri etu tulevassa erityisopettajan työssäni.  

Kovasen mukaan hienoa on, kun kurssille tullessa opittavan aiheen huomaa hautuneen mielessä jo jonkin aikaa ja kysymyksiä aiheesta kykenee esittämään heti ensimmäisellä tapaamiskerralla. Aikaa ei mene asian omaksumiseen, vaan oppimisessa ja ajattelussa päästään vauhtiin heti kurssin alusta lähtien.

– Nyt flippaus tuntuu olevan jo luonteva osa opetustamme, ja se on tuonut mukanaan myös vaihtelua ja mielekkyyttä.  

Vaikka flippausta on pääasiassa tehty vasta vanhempien opiskelijoiden keskuudessa, on Kovanen pohtinut käänteisen opetuksen viemistä tulevaisuudessa myös peruskouluun.

– Toki olen miettinyt, miten sitä voi hyödyntää tulevassa työssäni. En näe mitään estettä sille, etteikö tätä voisi toteuttaa nuorempienkin oppilaiden kanssa – tietysti ikäkausi huomioon ottaen. 

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2019