Lääkekehityksen näköalapaikalla

Yliopiston osaaminen pitää kansainvälisen yrityksen Kuopiossa.

Teksti Ulla Kaltiala Kuva Raija Törrönen

Charles River Finlandin toimitusjohtaja Antti Nurmi on työskennellyt yritysmaailmassa tutkijanuransa alkumetreiltä asti. Aivoiskemiasta vuonna 2004 Kuopiossa väitellyt Nurmi palkattiin jo jatko-opintojen aikana kampuksella toimineeseen lääkealan palveluyritykseen, Cerebriconiin.

 – Väitöksen jälkeen jatkoin siellä saman aihepiirin parissa täysipäiväisenä tutkijana.

Siirtymä oli luonteva, sillä Nurmen väitöskirjan ohjaajat Juha Yrjänheikki ja Jari Koistinaho olivat myös Cerebriconin perustajia. Vuonna 2009 yritys ostettiin osaksi kansainvälistä Charles River -konsernia. Suomen toimipiste tarjoaa prekliinisiä tutkimuspalveluja lääke- ja bioteknologiayrityksille, jotka kehittävät hoitoja neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin.

Omassa tutkimuksessaan Nurmi on viidentoista vuoden aikana laajentanut näkökulmaa kaikkiin tärkeimpiin keskushermostosairauksiin.

– Pitkään tein paljolti perustyötä laboratoriossa, myöhemmissä tehtävissä painottui enemmän ohjaaminen, raportointi ja kehittäminen. Käytännön tekemiseen haluan kuitenkin aina säilyttää tuntuman, kertoo Nurmi, joka siirtyi tieteellisen johtajan tehtävästä toimitusjohtajaksi keväällä 2017.

 

Palveluyrityksessä tutkimuksen keskiössä ovat asiakkaiden lääkekehitysprojektit.

– Lisäksi oman menetelmäkehityksemme tavoitteena on tuoda entistä parempia työkaluja lääkeaineiden tutkimukseen.

– On etu työskennellä isojen eturintaman yritysten kanssa innovatiivisten lääkkeiden kehittämiseksi sairauksiin, joista moniin ei ole vielä hoitoa.

Usein haasteena on se, ettei hyviä tuloksia eläinmalleilla saada toistettua ihmisillä.

– Ihmisen biologiasta ja tautimekanismeista tarvitaan selvästi vielä lisää ymmärrystä, jotta tauteja voidaan mallintaa paremmin ja kohdistaa lääkkeet osuvammin.

Nyt keskushermostosairauksiin odotetaan läpimurtoja erityisesti biologisista lääkkeistä.

– Vasta-aineet, geeniterapia ja RNA-interferenssi ovat laajemminkin nosteessa. Lääkekehityksen kohteina Parkinsonin tauti ja harvinaissairaudet ovat pinnalla.

 

Sijainti Kuopiossa on Nurmen mukaan loistava perusta liiketoiminnan kasvattamiselle ja kehittämiselle.

– Tavoite on pysyä täällä. Itä-Suomen yliopistossa on maailman johtavaa neurotieteen tutkimusta, ja meillä on yliopiston tutkijoiden kanssa yhteisiä hankkeita erityisesti kuvantamisessa. Olemme panostaneet lääkeainetutkimuksessa MRI-kuvantamiseen, joka on myös potilastyössä tärkeä väline.

Yhdessä yliopiston ja KYSin kanssa kehitetään muun muassa prekliinistä radiolääkekehitysalustaa Kuopion kampukselle. Nurmi toivoo, että yliopistolla voisi teettää nykyistä enemmän ja ketterämmin myös tilaustutkimusta esimerkiksi menetelmäkehityksessä.

– Tutkimusryhmille se olisi hyvä rahoituslähde ja meille se mahdollistaisi keskittymisen asiakastutkimuksiin.  

– Lisäksi yliopistolta valmistuu meille sopivia osaajia. Meillä on töissä niin neurotieteiden, farmasian kuin esimerkiksi fysiikankin puolelta valmistuneita. Otamme mielellämme opiskelijoita harjoittelijoiksi ja opinnäytetyön tekijöiksi.

Töihin tulijoille on tarjolla näköalapaikka kansainväliseen lääkekehitykseen ja etenemismahdollisuuksia muihinkin toimipisteisiin ympäri maailmaa. – Oma motivaatio ja yrittäminen ovat tärkeitä. Nuoret odottavat nykyisin nopeaa urakehitystä, mutta vastuullisiin tehtäviin vaaditaan vuosien kokemusta perustyöstä, Nurmi toteaa.

Julkaistu Saima-lehdessä 2/2018