Apua korkeakouluopinnoista haaveileville

Pelkästään Pohjois-Karjalan alueella on yli tuhat ylioppilastutkinnon suorittanutta nuorta, joilla ei ole jatko-opintopaikkaa tai ammatillista tutkintoa.

Teksti Nina Venhe Kuva Varpu Heiskanen

Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteinen Korkeakoulustartti-hanke toimii apuna korkeakouluopinnoista haaveileville nuorille.

– Tarve hankkeelle kumpusi muun muassa Ohjaamon ja TE-palveluiden kanssa käydyistä keskusteluista, joissa on huomattu tämän kohderyhmän ohjauksen tehostamiselle akuutti tarve. Myös lukioiden opinto-ohjaajien mukaan hanke on hyvin tarpeellinen, kertoo projektipäällikkö Niina Pennanen.

– Kun ylioppilaslakki painetaan päähän, katoaa usein yhteys lukion opinto-ohjausmahdollisuuksiin. Nuori jää ohjauksen suhteen tyhjän päälle, etenkin jos välivuosia tulee useampi, kuvailee erityispedagogiikan yliopisto-opettaja Katariina Waltzer.

Pelkästään Pohjois-Karjalassa on toistatuhatta nuorta, joilla on pelkkä ylioppilastutkinto, eikä tietoa jatko-opinnoista.

– Osa noista nuorista pitää välivuotta tai välivuosia opiskelussa tarkoituksella, mutta haluamme olla apuna etenkin niille, joille välivuodet eivät ole oma valinta. Kaikki eivät heti pääse unelmiensa opiskelupaikkaan tai edes tiedä, minne he haluaisivat hakea, Pennanen kertoo.
 
Viime keväänä hankkeessa järjestettiin Kohti valintakoetta! -pilottiryhmä, johon osallistui reilut 10 nuorta. Ryhmän tarkoituksena oli valmentaa nuorta kohti haluamaansa korkeakoulutusalaa sekä pääsykokeita – tai lähteä yksinkertaisesti siitä, mikä olisi kullekin nuorelle sopiva ja kiinnostava ala. Tarjolla oli myös asiantuntija-apua ohjauksen ja erityispedagogiikan ammattilaisilta.

Yksi ryhmässä mukana olleista oli Maisa Muikku. Hän kertoo ryhmä- sekä yksilötapaamisista olleen hyötyä.

– Aloitin nyt syksyllä luokanopettajaopinnot. En uskalla arvailla olisinko päässyt yliopistoon sisään ilman valmennusta, mutta etenkin pääsykokeisiin lukiessa ohjaajat olivat minulle suurena apuna, Muikku pohtii.

Hän sai apua lukemisen aikatauluttamiseen sekä ryhmän vertaistukea.

– Minulla on lukihäiriö, joten sain hyviä vinkkejä myös erilaisista opiskelutyyleistä.

Luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin kuuluu kirjallisen osion lisäksi myös ryhmähaastattelut.

– Oli mahtavaa, että ohjaajat järjestivät meille simulaation oikeasta ryhmähaastattelutilanteesta. Se auttoi minua suunnattomasti. Lisäksi pääsimme harjoittelemaan pääsykokeen kirjallista osiota siihen auditorioon, jossa koe oikeastikin oli, Muikku kertaa.

Syksyn valmennusryhmä aloitti työnsä elokuussa. Siinä on mukana 22 nuorta.
 
Vaikka hankkeessa ei varsinaisesti tutkimusta tehdäkään, on sen teemoihin liittyen jo tekeillä ohjausalan pro gradu -tutkielma. Waltzerin mukaan palautetta kerätään ahkerasti hankkeen aikana ja sen toimintaa arvioidaan ja kehitetään myös tutkimusperustaisesti.

– Tavoitteenamme on, että kun hanke kesällä vuonna 2020 päättyy, saamme siirrettyä ohjauksen parissa työskenteleville liudan hyviä käytänteitä ja työkaluja hankkeen kokemusten pohjalta.

Julkaistu Saima-lehdessä 3/2018