European Forestry -maisteriohjelman menestys jatkuu

European Forestry -maisteriohjelma on yksi yliopistomme menestyneimmistä kansainvälisistä koulutusohjelmista. Siitä valmistuvat miltei kaikki siihen hakeneet – tähän mennessä ohjelmassa on ollut yli 300 opiskelijaa.  

Teksti Marianne Mustonen Kuva Varpu Heiskanen

Menestystarina ei ole syntynyt tyhjästä, vaan taustalla on laaja kansainvälinen metsäalan verkosto ja vuosikymmenien yhteistyö.  

—Koulutusohjelma ei ole itsenäinen, yhden yliopiston toteuttama ohjelma, vaan sitä ovat yhdessä toteuttamassa Euroopan parhaiden metsäalan yliopistojen lisäksi liitännäispartneriyliopistot Brasiliasta, Kiinasta ja Kanadasta, koordinaattori Marjoriitta Möttönen kertoo.

—Metsäbisnes on aidosti globaalia, ja niin on tämä koulutusohjelmakin, professori Timo Tokola lisää.

Ainutlaatuisessa koulutuksessa yhdistetään Pohjois-, Itä- ja Keski-Euroopan sekä Välimeren alueen metsäalan osaamiset.

– Opiskelijamme saavat samalla kertaa tietotaidon kaikista näistä alueista, Möttönen toteaa.

 

Koulutusohjelma aloitettiin vuonna 2002, ja se on saanut EU:n myöntämää Erasmus Mundus -rahoitusta jo vuodesta 2004 saakka. Opiskelijan kannalta tämä tarkoittaa erinomaisia apurahoja, sekä ainutlaatuista kuukauden pituista kenttäkurssia, joka toteutetaan kiertokäyntinä kaikissa viidessä Euroopan maassa.

– Meille hakevat opiskelijat ovat todella motivoituneita. Koulutusohjelmassa vastikään eurooppalaisten yhteisohjelmien laadunvarmistusmetodologian mukaisesti toteutettu akkreditointi kertoo myös omalta osaltaan koulutuksen laadusta. Arviointikriteerit ovat samat jokaisessa maassa, Tokola sanoo.

—Koulutusohjelmamme on siten Euroopan unioninkin arvostama eliittiohjelma.

Maisteriohjelman tulevaisuus näyttää lupaavalta, mutta laadun eteen on tehtävä silti jatkuvasti töitä.

Vaikka suunta monissa koulutusohjelmissa onkin opetuksen siirtäminen suurryhmiin ja verkkoon, sitä ei European Forestry -maisteriohjelmassa tulla toteuttamaan.

—EU edellyttää ohjelmassaan kontaktiopetusta. Toki meilläkin osa opetuksesta pidetään vaikkapa etäseminaareina, mutta esimerkiksi opiskelijan ohjausta ja opinnäytetyön tekemistä on kehitettävä jatkossakin, he toteavat.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana jatkuva oppiminen olisi saatava osaksi myös kansainvälistä koulutusta. Tässäkin on toimittava yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa.

—Oma eurooppalainen yliopistoverkosto on jo kehitteillä European Bioeconomy University -konsortion myötä. Sen lisäksi on kehitettävä konsepteja tutkintojen päivittämiseen myös kotimaassa.

Kuvassa: maisteriohjelman opiskelija Amina Derlić Bosnia-Herzegovinasta.
Julkaistu Saima-lehdessä 3/2019