Dispelix tuo älylasit kaikkien saataville

Muutama vuosi sitten perustettu Dispelix valmistaa kuluttajille edullisia älylaseja, jotka näyttävät ja tuntuvat samanlaisilta kuin tavalliset silmälasit. Vahvassa kasvussa olevassa spin-off-yrityksessä on mukana useita Itä-Suomen yliopiston alumneja.

Dispelix sai alkunsa VTT:n spinoffina alan tuotekehityksen myötä.  

– Perustimme yrityksen vuonna 2015 TUTLI-hankkeen jälkeen, ja saimme nopean lähdön –  maailman isoimmat yritykset kiinnostuivat tuotteestamme, kertoo professori Jyrki Saarinen fysiikan ja matematiikan laitokselta.

Dispelix pääsi viime vuonna maailman 50 kiinnostavimman startup-yrityksen listalle, ainoana suomalaisena yrityksenä tähän mennessä. Espoossa ja Joensuun tiedepuistossa sijaitsevissa toimipisteissä on 15 työntekijää.

–  Väittelin Itä-Suomen yliopistosta nanovalmistuksesta, ja siirryin sitten HoloLens-porukkaan Espooseen. Olin mukana rakentamassa sen ensimmäistä julkaistua versiota, kertoo Joensuun toimipistettä vetävä Petri Stenberg.

Yrityksen tavoitteena valmistaa ohuita, kevyitä, ergonomisia ja edullisia tuotteita kuluttajille. –  Se on nykyteknologialla vaikeaa, mutta mahdollista. Pystymme tekemään nyt asioita jopa yhden atomin tarkkuudella, kuvailee Stenberg.

Saarisella on aiempaa taustaa näyttöteknologiabisneksestä Heptagon-yrityksensä kautta. Hänen mukaansa näyttöteknologiassa haastavinta on massatuotanto. –  Tuotantotapoja on erilaisia. Minua kiinnostaa eniten se, miten voimme tehdä tuotetta tuhansia tai jopa miljoonia kappaleita, eikä vain hienosti ja kalliisti toteutettua designia.

 

Ala kasvaa vahvasti ja isoja toimijoita on jo kilpailussa mukana.

– Tavoitteemme on saada tuote parissa vuodessa kuluttajamarkkinoille. Jos HoloLensin hinta on nyt 3 000–3 500 euroa, meidän tuotteemme hinta tulee olemaan murto-osa siitä, Saarinen ja Stenberg kertovat.

–  Kyseessä ei kuitenkaan ole vain yksi tuote, vaan kokonainen uusi teknologia.

Dispelix pystyy vuokraamaan tuotekehityksensä käyttöön yliopiston laitekantaa, joten omaa laitteistoa ei tällöin tarvitse hankkia. Kehitystyössä ei myöskään tarvita valtavia mainframe-tietokoneita, vaan työ voidaan tehdä vaikkapa omalta kannettavalta.  

Saarinen näkee älylasit selkeänä jatkumona älypuhelimille. –  Siksi kaikki maailman isoimmat elektroniikkatuottajat ovat panostamassa tähän teknologiaan. Siitä odotetaan seuraava standardia, kuten matkapuhelimetkin aikoinaan olivat, hän toteaa.